Pirkanmaan festivaalit ry:n toimitusjohtaja ja yrittäjä Annamaija Saarela palkittiin vuonna 2015 Suomen Muusikkojen liiton tunnustuspalkinnolla. Palkittu tunnetaan pitkäjänteisestä ja tuloksekkaasta työstään musiikin vapaan kentän toimintaedellytysten kehittämiseksi. Pyysimme Annamaijaa kirjoittamaan Jazz City Turku -lehteen kulttuuritapahtumien vaikuttavuudesta sekä vapaan kentän taiteilijoiden työllistämisestä.
Jazz City Turku tuo klubitoiminnan, festivaalin ja big bandin saman sateenvarjon alle. Tämä on uudenlaista yhteistyötä, joka varmasti tukee kaikkien osapuolten viestintää ja kasvattaa yleisöpohjaa ympäri vuoden. Elävä kaupunkikulttuuri työllistää ammattitaiteilijoita ja tuo vipinää elinkeinoelämälle.
Suomessa on viime vuosina puhuttu hyvin paljon taiteen vapaan kentän kehittämisestä. Myös opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on nostanut esiin tarpeen uudistaa kulttuurin tukijärjestelmiä.
Taidekenttämme on kokonaisuus, joka muodostuu taidelaitoksista (teatterit, orkesterit, museot) ja niiden ulkopuolella olevasta vapaasta kentästä. Kaikki lienevät yhtä mieltä siitä, että täydelliseen kokonaisuuteen tarvitaan molempia, mutta vaikeampi kysymys on, mikä on oikea tapa tukea ja kehittää niitä.
Erilaiset rytmimusiikin muodot kattavat 86 prosenttia musiikin vapaasta kentästä. Koska valtionosuusorkestereiden henkilötyövuosista huikea enemmistö lankeaa klassiselle musiikille, pelkkä järjestelmän rukkaaminen ei välttämättä ratkaise musiikin vapaan kentän ongelmia kuten vajaatyöllisyyttä ja matalapalkkaisuutta.
Toisaalta musiikin vapaan kentän valtaosa toimii markkinaehtoisesti eikä kaipaa tai edes halua julkista tukea. Esimerkiksi festivaalien liiketoiminnan edistämisessä päästään jo pitkälle ministeri Grahn-Laasosen käynnistämällä normienpurkuprojektilla. Listalla on muun muassa erilaisten viranomaismääräysten keventäminen.
Tukien siirtäminen taidelaitoksilta vapaalle kentälle voi kuulostaa yksinkertaiselta, mutta koko kulttuurikentän näkökulmasta siinä ei ole mitään järkeä. Peitto ei pitene, jos leikataan yläreunasta ja lisätään alareunaan. Orkesterien valtionosuuksien vähentyessä vaikutukset ulottunevat ensimmäisenä vapaaseen kenttään, kun lisämuusikoiden ja solistien määrää joudutaan vähentämään.
Ennemmin pitää miettiä koko rahoitusjärjestelmän kokonaisuus, eri rahoittajien roolitus ja tukitoimet uusiksi siten että valtionosuus- ja vapaan kentän yhteistyö lisääntyy, tilojen käyttö tehostuu, omarahoitus kasvaa ja tuottajuus ammattimaistuu. Tässä Jazz City Turku on erittäin oikeilla jäljillä.
Vaikka taiteen ja kulttuurin tärkeimmät vaikutukset ovat vaikeasti rahalla mitattavia, ei niiden suoria talousvaikutuksia pidä vähätellä. Tampereen seudulla on panostettu myös kulttuuritapahtumien vaikuttavuuden tutkimiseen. Tapahtumien merkitys alueen elinkeinoelämälle on erittäin suuri.
Pirkanmaan festivaalit – Pirfest ry:n selvityksen mukaan jokainen festivaalikävijä käyttää kuusi kertaa festivaalilipun hinnan verran rahaa oheispalveluihin (majoitus, ruokailut, ostokset ym). Yhteenlaskettu rahan käyttö on reilut 140 euroa/kävijä. Pirfestin 37 jäsenfestivaalilla käy vuosittain reilut 500 000 kävijää, joista 2/3 tulee seutukunnan sisältä ja kolmannes sen ulkopuolelta.
Toivotan onnea Jazz City Turulle! Yhteistyö on voimaa!
Annamaija Saarela
Yrittäjä, Pirkanmaan festivaalit ry:n toiminnanjohtaja