Alf Rehn

Jazz ja bisnes, bisnes ja jazz

3.5.2016 Blogi

On liiankin helppoa kirjoittaa jazzista ja bisneksestä. Näin, koska kovin moni yritysjohtaja haluaisi esiintyä jazzia osaavana, ja koska kovin moni jazzia osaava haluaisi että bisnesmaailma kunnioittaisi heitä. Yritelmiä on ollut, monenlaisia.

On puhuttu paljon siitä miten jazzin ilmiömäinen kyky improvisoida voisi olla tärkeä taito yritysmaailmassa, ja siitä miten jazzkvartetti on kuin onkin maailman parhaimpia ja tiukempia tiimejä. On fanitettu kuuntelemisen kyvykkyyttä, luovaa reagointia ja tapaa olla piittaamatta olemassa olevista säännöistä.

Samalla on varmasti paikallaan kyseenalaistaa mikä oikeasti on bisneksen ja jazzin yhteys? Kumpikaan ei hyödy siitä, että niitä kohdellaan alentuvasti tai rajoitetulla tavalla. Molemmat ovat huomattavan paljon moninaisempia kuin mitä ensi kosketus ehkä antaa ymmärtää.

Näin, koska bisnes ei ole pelkkää rahojen laskemista eikä pelkkää voiton tavoittelua. Päinvastoin bisnes on monien eri vaatimusten kanssa elämistä ja jatkuvaa epätäydellisyyden kanssa pärjäämistä. Hyvä bisnesmies tietää, ettei ole yhtä oikeaa tapaa toimia, on vain erinäisiä neuvotteluita.

Samalla tavalla hyvä jazzmuusikko tietää, ettei ole mitään sellaista kuin täydellinen groove, täydellinen head tai täydellinen improvisaatio. On vain yrityksiä, testejä, eri otoksia.

Keskustelu jazzin ja bisneksen välillä ei täten tulisi olla yksisuuntainen. Päinvastoin, moni muusikko voisi oppia bisneksen epätäydellisyydestä paljonkin, samoin kuin moni yritysjohtaja voisi oppia muusikkojen tavasta eläytyä myös epäonnistumisiin.

Jazz ja bisnes ei näytä meille valmista mallia eikä yksinkertaisia toimintatapoja. Päinvastoin ne näyttävät meille miten vaikeaa on luoda ja samalla olla vapaa, miten vaikeaa on improvisoida olematta sekopää.

Ja ehkä tämä onkin se opetus. Bisnes ja jazz ovat samankaltaisia siksi, että molemmat ovat perinteidensä vankeja ja samalla kykeneviä rikkomaan näitä muureja. Tästä syystä jazz on omiaan inspiroimaan talouden toimijoita, koska he tunnistavat tässä hengenheimolaisen.

Jazz muistuttaa meitä siitä miksi tekeminen on niin tärkeää, miksi rajoitukset ovat vain hidaste, ja miten on mahdollista luoda suurta taidetta mistä tahansa – kuten esimerkiksi Ornette Colemanin levyllä Free Jazz.

Alf Rehn
Åbo Akademin organisaation ja johtamisen professori